Taustaa
Reilusti yli kymmenen vuoden ajan keittelin kuivamuonat vaelluksilla ja eräreissuilla rippilahjaksi saadulla 25-sarjan Trangialla, soiva peli edelleenkin vaikka hieman elämänjälkiä saanutkin. Jo muutaman vuoden ajan olin harkinnut investoida trangiaan kaasupolttimen, mutta tämä oli jäänyt lähinnä ajatuksen asteelle. Sprii kuitenkin on varmatoiminen polttoaine, joskin erinäisistä syistä sormien tai kattiloiden kautta suuhun joutuessaan aiheuttaa omat makuelämyksensä.Kokonaan uuden keittimen ostoa aloin suunnitella työkaverini esiteltyä omaa pientä kaasukäyttöistä Optimuksen keitintään. Vakuutuin kaasun toimivuudesta ja keittimen pienuudesta. Koska enimmäkkseen käytän keitintä itseni ruokkimiseen, en pitänyt tarpeellisena kahden kattilan ja kahvipannun mukana kantamista. En kuitenkaan pitänyt kiirettä uuden keittimen ostossa vaan vertailin eri valmistajien vaihtoehtoja keskenään. Kaasukeittimiä on saatavilla ainakin kahdenlaisia; osassa kaasusäiliö muodostaa keittimen jalan, tämän haittapuolena on korkeus joka ainakin epätasaisilla alustoilla käyttäessä luo omat haasteensa. Toinen versio on ulkoinen säiliö ja kaasu menee keittimeen letkua pitkin. Tällöin painopiste on matalalla ja keitin on vakaampi käyttää.
Eli vaatimukseni olivat lyhyesti:
- Ulkoinen kaasusäiliö
- Pienehkö keitin, noin litran kattila
Aikani netissä surffailtuani huomasin Primuksen Eta Spider keittimen, joka vaikutti jo ensisilmäyksellä toimivalta paketilta. Mistään en tosin löytänyt käyttökokemuksia joten toukokuussa 2014 tuote lienee tullut hiljattain markkinoille.
Keittimen osat
 |
| Säilytys/haudutuspussi, runko, kattila, kattilan kansi, "lautanen", poltin ja pietzo-sytytin |
Keitinpaketti menee näppärästi pussin sisään. Säilytyspussi on lämpöä kestävää materiaalia ja siinä pystyy hauduttamaan ruokia tai pitämään vettä lämpimänä. Rungossa on kolme magneettinastaa joihin poltin asettuu tukevasti paikoilleen. Sytytys käy kätevästi mukana tulevalla pietzo-sytyttimellä.
Kattilan pohjassa on lämpöritilät joiden perimmäinen tarkoitus on tehostaa palamista. Kannessa on reiät joista enin paine pääsee purkautumaan ja esim. perunoita keittäessä voi veden laske siitä läpi.
Tekniset tiedot
- Hinta: 121€ tarjouksessa (norm. 135,90€) www.outnorth.fi
- Korkeus: 110mm
- Halkaisija: 155mm
- Teho: 2000w
- Paloaika: 230g säiliöllä 119min
- Ruokintakapasiteetti: 1-2hlö
- Kattilan koko: 0,9l
- Kattilan koko: 0,9l
- Paino: 599g
Valmistajan mukaan pakettiin sopii sisälle 100g kaasusäiliö, en kuitenkaan Joensuusta sattunut näitä "tonnikalapurkkeja" löytämään joten tyytyminen oli 230g säiliöön. Pienellä sovittelulla tämäkin säiliö sopii pakettiin kun laittaa säiliön kattilan sisään, kannen päälle ja asettelee polttimon paketin päälle ja pistää pussin vetoketjun kiinni.
Polttoaine
Käyttöohjeessa kehoitettiin käyttämään vain ja ainoastaan Primuksen omia kaasusäiliöitä. Valmistajan keskikokoinen 230g säiliön hinta on kympin luokkaa, Motonetissä huomasin kuitenkin vastaavanlaisia säiliöitä 3,5 euron hintaan. Niin primuksen omat kuin huokeammatkin säiliöt ovat samojen standardien UN2037 ja EN417 mukaan valmistettuja ja pitävät samanlaista ainetta sisällään. Joten nuorena kapinallisena ostin myös hinnaltaan edullisemman säiliön käyttöön. Painotan kuitenkin että jokainen toimii vastoin valmistajan ohjetta omalla vastuullaan. Kaasusäiliössä on kierteet eli polttimen voi irroittaa säiliöstä ja kiinnittää uudelleen.
Keittimessä käytettävä polttoaine on propaani-butaani seosta, jonka pitäisi ainakin teoriassa olla neljän vuodenajan polttoaine. Kaasun käyttö talvella on haastavaa eri kaasujen höyrystymislämpötiloista johtuen. Kun vielä säiliö viilenee kaasun höyrystyessä voi keittimen käyttö olla talvella ongelmallista. Kaasusäiliötä on toki mahdollisuus lämmittää esim. takin sisällä ennen käyttöä. Polttimesta toki löytyy kaasun esilämmityskierukka, mikä pitää huolen siitä että kaasu tulee ulos höyrystyneessä olomuodossa.
Alla Wikipediasta lainattua tietoa kaasujen syvimmästä olemuksesta:
Butaanin höyrystymislämpötila normaalissa ilmanpaineessa on 0, isobutaanin -10 ja propaanin -43 celsiusastetta. Paineen laskiessa myös höyrystymislämpötila laskee, ja kaasukeittimet ovat suosittuja myös kylmissä vuoristo-olosuhteissa. Kylmänkestävimpiä kaasuja ovat sekoitekaasut. Sekoitekaasut, joissa propaanin osuus on luokkaa 70%, ovat osoittautuneet parhaiksi. Sekoitekaasupullojen butaani ei tulo ulos pullosta pakkasilla, ja jos propaanin osuus nousee, painepullon kestävyys joutuu koetukselle. Retkikeittimessä on hyvä olla esilämmitysputki polttoaineelle, jossa neste saadaan höyrystymään kaasuksi keittimen omalla liekillä. Bensiinin ominaisuudet riittävät kovillekin pakkasille. Retkeillessä talvella on myös muistettava, että polttoaineen kulutus nousee, kun lämpötila laskee. Polttoaineen menekkiin vaikuttavat myös polttoaineen tekniset ominaisuudet.
Lähde: Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Retkikeitin
Laskennallinen kaasunkulutus vaelluksella on noin 50g/hlö/vrk. Näinollen 230g säiliöllä 2-4 päivän vaelluksesta pitäisi suoriutua helposti. Väistämättä käy niinkin että vajaita kaasusäiliöitä alkaa kertymään nurkkiin, ellei sitten kuluta aina entisen loppuun ennen uuden korkkaamista. Tyhjän, eli korostaen täysin tyhjän säiliön voi heittää metallijätteeseen.
Keitin tositoimissa
Toukokuun 2014 loppupuolella lähdimme kavereiden kanssa Koitajoelle Ilomantsiin patikoimaan, otin mukaan myös uuden keittimen testatakseni sen toimivuutta tositoimissa. Ilma oli reissun ajan oikein "kesäinen" lämpötilan huidellessa 0..+10 asteen välillä ja vettäkin toki satoi. Valmistaja lupaa että litra vettä kiehuisi 3,35 minutissa ja vaikken sekuntikellolla aikaa ottanutkaan niin tämä vaikutti pitävän paikkansa. Kun itse olin jo syömässä alkoi kavereiden trangioissa vasta vesi porisemaan. Kattilan ulko ja sisäpuolelta löytyy mitta-asteikot 0.3, 0.6 ja 0.9 litran kohdilta, jotka helpottavat tarvittavan vesimäärän annostelua.
Kylmä ilma vaikutti selvästi kaasun käyttöön, neljän keittokerran jälkeen polttimen ääni muuttui hiljaisemmaksi. Tämä korjaantui hieman kun hieman ravistelin pulloa kevyesti. Kuitenkin yhdellä 230g säiliöllä selvisi kahden yön vaelluksesta hyvin. Tuona aikaan tuli keitintä käytettyä ruoanlaitossa sekä juomaveden keittämisessä noin 8-9 kertaa, keittäen joka kerralla täyden kattilan vettä. Eikä säiliö vielä tästä tyhjentynyt.
Vertailu Trangia - Primus
 |
| Trangia spriipulloineen ja Primus paketissa 230g kaasusäiliö |
Itse keitinpakettien koossa ei ole suurtakaan eroa, tosin Primus on lähes puoli kiloa kevyempi.
TRANGIA 25 spriikäyttö
+ Kapasiteettia tehdä ruokaa kahdessa kattilassa ja keittää kahvit pannussa
+ Polttoaineen varmatoimisuus, voi käyttää myös kosteiden puiden sytytyksen auttamisessa
+ Polttoaineen helppo saatavuus
+ Polttoainepullon täyttömahdollisuus
+ Toimii tuulessa
+ Hinta (esim. armeijan ylijäämähuutokaupat)
+ Yksinkertainen rakenne, polttimen rikkoutuminen epätodennäköistä
- Paino (keittimellä noin 1kg)
- Denaturoidun spriin mahdollinen joutuminen eri kautta suuhun
- Hitaus
- Paljon osia
- Kattiloiden nokeentuminen
- Kattiloiden nokeentuminen
PRIMUS ETA SPIDER kaasukäyttö
+ Nopeus
+ Säilytyspussi
+ Vähän osia
+ Kattilat ei nokeennu
+ Kattilat ei nokeennu
+ Paino
+ Non-stick pinnoitettu kattila
+ Käytännöllinen kattilan kansi
+ Mitta-asteikot kattilassa
+ Käytännöllinen kattilan kansi
+ Mitta-asteikot kattilassa
+ Käytännöllisyys yhden hengen ruokkimiseen
- Oikeanlaisen kaasusäiliön saatavuus
- Vajaat kaasusäiliöt
- Kaasun toiminta kylmällä ilmalla
- Polttimen teknisyys, rikkoutunutta vaikea korjata maasto olosuhteissa
- Hinta
Yhteenveto
Jos haluaa kevyen hyvän keittimen, on primus toimiva valinta kun ruokittavana ei ole kahta henkilöä enempää. Toki keittimen nopeus kompensoi tätäkin, on mahdollista valmistaa suht lyhyessä ajassa useampia annoksia. Toimivuutta pakkasessa en ole vielä kokeillut, mutta ensi talvena tästäkin saatanee kokemusta. En kuitenkaan luopuisi vanhasta spriikäyttöisestä trangiasta vaan se saa jäädä edelleen käyttöön, koska kaasun toimivuus pakkasessa voi aiheuttaa yllätyksiä. Mutta koleassa alkukesän säässä Primus toimi hyvin ja olenkin siihen toistaiseksi tyytyväinen.
Kun taas pohditaan minkälaisella keittimellä retkillä voisi pärjätä niin yksinkertaisimmillaan armeijan kenttäpakillakin pystyy muonitushommiin täydellisesti. Suomen retkeily ja vaelluskohteista kun löytyy tulipaikkoja sekä polttopuuta riittämiin, metsäpalovaroitukset huomioiden. Entäs se kaasun nopeus sitten, miksi mennä kiireettömään erämaahan saadakseen "pikaruokaa"? No toisinaan vesisateessa hytistessä sen veden soisi kiehuvan joutuisasti. Mutta se onko tämän hintaluokan keitin todella tarpeellinen investointi ja miten materiaaliurheilijaksi haluaa ryhtyä jääköön jokaisen oman harkinnan varaan.
Linkkejä asiaan liittyen
Primuksen esittely keittimestä:
Video keittimen käytöstä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti